UKK

1. Miksi eristyslasiin muodostuu kondensaatiovettä?

1.1 PVC-ikkunoiden ilmanvaihto

Väite, että muovi-ikkunat aiheuttavat päänsärkyä, on virheellinen, sillä todellisuudessa huonon olon syynä on ikkunoiden vaihtamisen jälkeen tilaan aiheutuva ilmanpuute, koska laadukkaat ikkunat estävät ulkoilman pääsyn sisätiloihin itsestään. Siksi tilojen tuuletus on melko ajankohtainen aihe, joka ratkaistaan usein ikkunoiden sisällä olevilla tuuletusventtiileillä. Tuuletusventtiilillä varustettu ikkuna häviää lämmöneristyksessä, mutta kyseisen ongelman ratkaisemisessa auttaa mikroavautuminen eli tiivistetuuletus. Mikroavautumisessa ikkuna avautuu tuuletusasennossa ensin n. 5 mm muodostaen puitteen ja karmin väliin raon. Mikroavaaminen toteutetaan heloituksella ja sitä ei huomaa ikkunasta. Tuuletusilman määrä tilassa riippuu luonnollisesti avattavan ikkunaosan koosta. Mikroavautumisen tai tuuletusventtiilin käyttö on tarkoitettu tasapainopaineen luomiseen eli tilan riittävään tuuletukseen.

Uusissa valmistettavissa muovi-ikkunoissa on erinomaiset eristysominaisuudet ja ne tarvitsevat oikeanlaista huoltoa. Uusien ikkunoiden asennuksen jälkeen tiloissa, joissa ilmanvaihto on puutteellista, ulkoseinien nurkkiin voi muodostua vesilammikoita tai hometta. Ongelma ei ole – kuten usein luullaan – ulkoa tulevassa kosteudessa, vaan se johtuu sisäpuolelta tulevasta kosteudesta. Uusia ikkunoita moititaan usein juuri ilmanläpäisevyyden vuoksi. Vanhoissa huonosti sulkeutuvissa ikkunoissa on luonnollinen ilmanvaihto, mutta uusissa sitä ei ole. Ilma sisältää enemmän tai vähemmän vesihöyryä. Vesihöyry on näkymätöntä, mutta se voi silti muuttua lämpötilan ja paineen vaikutuksesta sumuksi tai pilveksi. Ilman lämpötila määrittää vedenottokyvyn ilmassa. Yksi kuutiometri ilmaa voi ottaa 20 °C:n lämpötilassa enintään 18 g ja 0 °C:n lämpötilassa enintään 5 g vettä. Kun ilman kyllästysaste on saavutettu, kosteus tiivistyy näkyvästi kylmiin seiniin, nurkkiin ja varastoihin. Vaarassa ovat erityisesti viileät tilat, joiden ilmankosteus on korkea. Ilmankosteutta on vaikea määrittää tarkasti. Ruoanlaitto, peseytyminen, pyykin kuivatus, kasvit ja niiden kastelu tuottavat lisäkosteutta. Syntyvä liiallinen vesihöyry on ohjattava ulos mahdollisimman suoraan. Oikeanlainen ilmanvaihto ei ainoastaan tuota raikasta ilmaa, vaan myös ohjaa kosteuden ja höyrystyneen veden ulos. Liiallista kosteutta vähentää myös oikeanlainen tuuletus, esim. kaikkien ikkunoiden avaaminen 5–10 minuutiksi aamuisin ja iltaisin.

Ilmankosteuden kyllästymispisteeksi kutsutaan pistettä, jossa ilmankosteus muuttuu kaasumaisesta olomuodosta pisaroiksi (ikkunalaudalla).
Ilmankosteuden kyllästymispiste riippuu seuraavista tekijöistä:

  • Ulkolämpötila
  • Ikkunanpuitteen ja -lasin lämmöneristys
  • Huoneen lämpötila
  • Suhteellinen ilmankosteus
  • Ilmanvaihto

2. Asensin uudet selektiivilasi-ikkunat. Aurinkoisina aamuina lasin ulkopintaan muodostuu paljon kondensaatiovettä keväisin ja syksyisin. Miksi? 

Paremman lämmöneristyksen (matalampi U-arvo) eristyslasi vähentää sisältä ulos suuntautuvaa lämpöhäviötä – ulommainen lasipinta on siten kylmempi ja kondensaation riski suurempi.

Riski, että lasin lämpötila laskee merkittävästi ilman lämpötilan alapuolelle, vähenee sitä enemmän, mitä kylmemmäksi ulkoilma muuttuu. Eristyslasin, jossa on hyvä lämmöneristys, ulkolasi on kylmempi kuin huoneessa oleva lasi, minkä vuoksi ulkolämpötilan kohotessa ulkoilmaa hitaammin lämpenevään lasiin voi muodostua tilapäisesti kondensaatiovettä.

Kyseinen ilmiö ei ole eristyslasin laadun puutetta, vaan on merkki lämmöneristyksen toimimisesta.

3. Kuinka sopimuksen solmiminen ja maksaminen tapahtuu?

Mittaustöiden jälkeen lasketaan tilauksen lopullinen hinta, joka voi poiketa alkuperäisestä hintatarjouksesta. Koduaken OÜ solmii asiakkaan kanssa kaksipuolisen sopimuksen, jossa määrätään 50 % ennakkomaksun maksaminen tilatuista tuotteista ja palveluista. Toisen osan maksaminen riippuu asiakkaan omasta valinnasta kirjallista sopimusta vastaavasti. Yleensä loput summasta maksetaan ennen töiden aloittamista tai tuotteiden vastaanottamista.

Tilauksen voi maksaa tilisiirrolla, pankkikortilla tai käteisellä.

4. Missä tapauksissa takuu ei koske eristyslasia?

Seuraavat poikkeavuudet eivät oikeuta takuuseen:

  • Interferenssi-ilmiöt
  • Kaksoislasivaikutelma
  • Anisotropiat
  • Kondensaatioveden muodostuminen ulkopinnoille (lasien „hikoilu“)
  • Sisäänrakennetut elementit (lyijylasit, hälytysjärjestelmät, rullaverhot jne.)
  • Termisten jännitteiden seurauksena aiheutuva hajoaminen

5. Minkä perusteella eristyslasin laatua arvioidaan?

  • Arvioitavia laseja tulee katsoa 2 m päästä sisäpuolelta ja ristiin tarkasteltavan pinnan suhteen.
  • Arvioinnin tulee tapahtua hajavalossa (esim. pilvinen taivas) ilman suoraa auringonvaloa tai keinovalaistusta.
  • Poikkeavuuksia, jotka eivät näy 2 m etäisyydeltä, ei käsitellä vikoina.
  • Ulkoheijastuksen säätelemiseksi tarkasteluetäisyyden on oltava 5 m lasista.

6. Mitä terminen jännite tarkoittaa?

Terminen jännite on käsite, joka kuvaa lasissa aiheutuvaa kuormitusta, kun lasin pinnan eri osat ovat tekemisissä eri lämpötilojen kanssa. Auringonlämmöstä lasi paisuu sekä paljaalla että puitteen peittämällä pinnalla. Mitä enemmän lasi nielee lämpöä, sitä laajempi ja nopeampi on sen reaktio auringonsäteille. Lasin reunat ovat kuitenkin puitteen sisällä ja ovat siksi suojassa suoralta auringonvalolta, lämpenevät hitaammin ja paisuvat vähemmän.

Jos lämpötilaero lasin pinnan ja reunojen välillä ylittää turvallisen rajan, lasi voi hajota. Kyseistä ilmiötä kutsutaan termiseksi hajoamiseksi. Termisen hajoamisen tunnistaa yleensä siitä, että se alkaa lasin reunojen suhteen pystysuoraan ja se aiheuttaa kiemurtelevan halkeaman. Terminen hajoaminen tapahtuu, kun lämpötilan muutos keskialueen ja reuna-alueen välillä ylittää lasityypistä riippuvan kriittisen rajan.

  • Lasin asento ilmansuuntien suhteen
    Lasin sijainti ilmansuuntien suhteen on tärkeää, sillä etelään tai länteen suunnatut lasit ovat pohjoiseen suunnattujen lasien suhteen enemmän suorassa auringonvalossa.
  • Kaltevuuskulma
    Lasin kaltevuuskulmalla on merkitystä, sillä absorptiomäärä on suurin, kun auringonsäteet osuvat lasiin suorassa kulmassa (ristiin). Kulmassa lasiin osuva auringonsäteily heijastuu osittain takaisin lasin pinnasta. Kriittisin kaltevuuskulma 30°–50° vaakatasoon nähden.
  • Lämpöabsorptio
    Massavärjätty lasi absorboi enemmän auringonsäteilyä kuin tavallinen kirkas lasi, ja lämpenee siten enemmän. Emissiivisyydeltään matalalla lasilla on suurempi absorptiokyky kuin kirkkaalla lasilla.
  • Ilman kiertäminen lasin läheisyydessä
    Ilman liikkuminen sisä- ja ulkopuolella vaikuttaa oleellisesti lasin jäähtymiseen. Tuulettomina päivinä lasi saavuttaa siksi korkeamman lämpötilan.
  • Auringon peittäminen
    Sälekaihtimet, sekä lasin sisäiset että ulkoiset, heijastavat auringonvaloa takaisin, minkä vuoksi lasi lämpenee voimakkaammin.
  • Lasiin liimatut auringonsuojamuovit, koristeet jne.
    Lasiin liimatut auringonsuojamuovit tai koristeet voivat aiheuttaa lasin kohonnutta lämpötilaa tai lasin epätasaista lämpenemistä, sillä muovi absorboi enemmän auringonsäteilyä kuin lasi.
  • Varjot
    Teräväreunaiset varjot, jotka ulottuvat yli 100 mm päähän lasin reunasta, voivat aiheuttaa lasin pinnalla lämpötilaeroja ja siten myös termisiä jännitteitä. Varjot voivat syntyä esim. markiisien, syvien ikkunasyvennysten, kattoräystäiden tai viereisten rakennusten aiheuttamina.

Ratkaisu

Vaikka edellä mainittujen tekijöiden huomioiminen auttaa vähentämään termisten jännitteiden syntymistä, se ei poista lasin hajoamisen mahdollisuutta. Ainoa takuuvarma ratkaisu on lasin karkaisu tai terminen vahvistaminen.